Koen olevani varsin etuoikeutettu voidessani työskennellä opiskelun ohessa valokuvaajana. Työ on mahtava sekoitus luovuutta, ihmissuhdetaitoja, haasteita ja hauskoja hetkiä.
Taakse jäävä vuosi on herättänyt valtavasti ajatuksia valokuvan arvosta muistona. Henkilökohtaisen elämänkokemuksen hiljalleen karttuessa arv0stus aikaisemmin otettuja kuvia kohtaan on kasvanut valtavasti ja kehitys jatkunee saman suuntaisena jatkossakin. Kuolemattoman nuoren miehen kypsyessä pikku hiljaa ajan kulusta hiukan tietoisemmaksi aikuseksi alkaa käydä konkreettisesti ilmi, että menneestä käteen jää todella vain muistot, jotka haalistuvat ilman konkreettista apuvalinettä pelottavan nopeasti. Siksi ensi vuoden tavoitteena onkin muun muassa teettää valokuvista aikaisempaa enemmän paperivedoksia, jotka eivät ole alttiita väistämättömille tietotekniikkaongelmille. Tätä voin suositella lämpimästi ihan kaikille. Juuri sinun kovalevysi tulee hajoamaan täysin varmasti ennemmin tai myöhemmin.
Ajatuksia on herännyt myös valokuvausalan tulevaisuudesta. Lienee selvää, että valokuvauksen tulevaisuus ammattina on valtavan mullistuksen kourissa ja myllerryksestä selviäminen menestyksekkäästi vaatii jatkossa valtavasti mukautumiskykyä ja ymmärrystä alan muutoksesta niin ammattilaisen, harrastajan, kuin kuvaajan asiakkaankin näkökulmasta. Harrastuneisuuden kasvu tulee olemaan valtavan hieno juttu, sillä se saa ihmiset varmasti arvostamaan valokuvaa ja sitä kautta valokuvaajia enemmän.
Kiitos ja ensi vuonna jatketaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti