Vaihteeksi väreissä

Tämä tehtiin NääsImpron koko illan improvisoidun näytelmän mainostukseen. Setti kuvattiin kummitätini pihalla noin kuukausi sitten, kun maassa oli vielä vähän enemmän valkoista. Ruutu on valaistu kolmella salamalla ja auringolla yläoikealta. Valaistuksen rakentamisen jälkeen jengi kesävaatteisiin ja poseeraamaan. 

Kuvauksen jälkeen kysyttiin kummitädiltä seurasiko tämä ikkunasta mitä pihalla puuhataan. Vastaus oli "katselin kyllä, ja hyvä että katselin."  

NääsImpron näytelmää esitetään 22.4. klo 18 ja 14.5 samaan kellonaikaan Hervannan elokuvateatteri Cinolassa. 

www.naapeksi.fi

Vuosijuhlat

Kun vuosijuhlien seremoniamestari meni rikki kesken avecinvaihtoleikin, oli jonkun pakko ottaa homma näppiin. Viikonloppuvapaataan viettämään tullut upseerikokelas punnersi itsensä pöydälle selvittämään uutta pöytäjärjestystä paikallaolijoille. Aiheutuneen hilpeuden määrä oli varsin merkittävä.

Vielä yhdet kasvot

Kasvot jäivät filmille ystävän valmistujaisissa. Parin kuolemaa tylsemmän tavallisen komposition jälkeen rojahdin penkille  täysin ryhdittömästi makoilemaan. Kuvakulman valintaa helpotti ehkä sekin, että kuvauksen kohde on melkein 30cm pidempi, kuin minä. Luonnollinen vinkkeli siis.  Opiskelijakämpän kattovalo oli kerrankin oikeassa paikassa oikealla tavalla, kunhan sen esin löysi. 

Kämpän seinää kiertelivät kultaköynnökset. Hiukan sekaisella tietokonepöydällä makasivat oivallisesti valmistuneen paperit. Huoneessa kevyt nousuhumala, pari kitaraa ja sello. Nämä opiskelijakämpät on nykykerrostaloista ehkä ainoita, joihin vielä pääsee vierailemaan ihan kutsuttuna ja vapaan hauskanpidon merkeissä. Siksi minusta tuntuu, että kavereiden asunnot on yksi niistä asioista, joita mulla tulee eniten ikävä kun(jos)  saan paperit koulusta käteen. 

ps. Life julkaisi koko kuva-arkistonsa ilmaiseksi netissä. Tuolla saa kulumaan tunteja. Hakujärjestelmä on vaan harmillisen onneton. 

Hyvää ja kaunista

Sulla on tänään syntymäpäivä ja minä olen kovin huono keksimään lahjoja. Jotenkin ajatukset menee aina samaa rataa. "Oisko siistiä jos keksis jonkun hienon kuvaidean ja tekis siitä vedoksen." 

Mikä minä olen itseäni vastaan taistelemaan. Tässä tämä on. Ehkä parhaiten valaistu filmikuva, jonka olen tähän asti ottanut ja osittain siksikin minulle tärkeä. Ikkunasta tuleva valo irrottaa hiukset kivasti taustasta ja läppärin ruudulta kajastava valo tekee kasvoihin muodot jotakuinkin oikeaoppisesti.

Enemmän merkitystä tälle kuvalle tulee kuitenkin sen kohteesta. Sinäkin iltana kun tämä otettiin olit taas kerran jeesaamassa mua älyttömän päähänpiston kanssa, vieläpä sen verran menestyksekkäästi, että se päähänpisto toi lauluroolin varsin isossa interaktiivisessa improvisaationäytelmässä. 

Sä olet tuonut mun elämään varsin paljon. Kiitos siitä ja onnea!  

Ps. Sovitaan että sun kameravuokrat on kuitattu, näin syntymäpäivän kunniaksi. 

Balettitanssija

Vieressä istunut tyttö huomasi kameran vasta kuvan ottamisen jälkeen. Järjestelmäkameran tiedostettu läsnäolo rikkoi sen rauhan, joka kaiken metelin keskellä hetkellisesti oli. Tytön katse kohdistui edelleen vienosti alaviistoon, mutta ratkaisevan hetken jälkeen tilanteesta puuttui sama tyyneys, joka siinä vielä hetkeä aikaisemmin yökerhon kakofonian keskellä oli. Avoimet silmät ja suun asento paljastivat, että nyt oli pakko yrittää näyttää hyvältä. 

Rikkoutuneen tunnelman kuvaaminen ei oikein ollut perusteltua, joten oli helpompaa pistää kamera piiloon ja antaa liian kovaa soineen musiikin jatkaa keskustelun myrkyttämistä niin kuin siihenkin asti. Hain kaljan. En oikein kokenut kuluvani joukkoon. Hyvästelin hymyilevän tytön ja jätin yökerhon taakse ja siirryin paikkaan, jossa oli enemmän ystäviä ja parempi mahdollisuus kuulla mitä sanottavaa heillä oli.